Väestösuhteilla viitataan ryhmien välisiin suhteisiin ja huomioidaan se, kuinka identiteetit ja mielikuvat niistä vaikuttavat ihmisten elämään. Toimivat väestösuhteet syntyvät molemminpuolisesta yksilöiden ja ryhmien tunnustetuksi tulemisen kokemuksista.
Toimivat suhteet tarkoittavat käytännössä sitä, että väestöryhmien välillä on toimivaa vuorovaikutusta, ryhmät suhtautuvat toisiinsa kunnioittavasti ja niiden väliset mahdolliset jännitteet ja konfliktit käsitellään ilman, että ne aiheuttavat pelkoa tai kärjistyvät rikoksiksi. Toisaalta, toimivat väestösuhteet myös ehkäisevät konfliktien kärjistymistä ja polarisaatiota, sillä ne mahdollistavat vuorovaikutuksen, jonka ansiosta konfliktit käsitellään ajoissa niiden kesken, joita asia koskee.
Sovittelu rakentaa vuorovaikutusta ja tasapuolista tunnustetuksi tulemisen kokemusta, joten se on tärkeä mekanismi toimivan monimuotoisen yhteisön rakentamisessa, jossa suhteet eivät välttämättä synny ja pysy toimivina itsestään. Sovittelun hyödyntäminen konfliktitilanteissa kasvattaa yhteisön sosiaalista pääomaa, kun konflikti nähdään oppimisen paikkana ja sovittelu mekanismina yksilöiden ja ryhmien välisten sekä yhteisöjen sisäisten suhteiden korjaamiseen. (Attias, 2020. Identiteetit, konfliktit ja sovittelu. THL Tietokirjat.)
Oikeusministeriö suosittelee kunnille sovittelupalvelujen tarjoamista osana hyvien väestösuhteiden edistämistä julkaisussaan ”Yhteiselon avaimia – Virikkeitä kunnille hyvien väestösuhteiden edistämiseksi”.
Julkaisussa käsitellään sitä, mitä tarkoittavat hyvät väestösuhteet kuntatasolla, miten seurata väestösuhteiden tilaa ja miten lisätä paikallisten väestöryhmien välistä yhteisymmärrystä ja erimielisyyksien rakentavaa käsittelyä.
Sovittelua suositeltiin myös oikeusministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteisessä julkaisussa Vastaanottokeskukset ja hyvien väestösuhteiden kehittäminen – TRUST-hankkeen ensimmäisen vaiheen tuloksia ja havaintoja (vuodelta 2017).
Sisäisen turvallisuuden toimialalla tunnistetaan, että polarisaatio ja konfliktit heikentävät väestösuhteita ja turvallisuutta ja että niiden tilaa tulee seurata säännöllisesti. Varautumisen kannalta ilmiöiden tunnistaminen, konfliktinratkaisuosaaminen ja sovittelupalvelut ovat keskeisessä asemassa. Sisäisen turvallisuuden strategisena toimenpiteenä suositetaan kunnille ensinnäkin osaamisen hankkimista ilmiöiden (polarisaatio ja konfliktit) tunnistamiseksi sekä niiden tilan seuraamiseksi viranomaisten, järjestöjen ja yhteisöjen kesken. Tämän lisäksi suositellaan järjestelmällistä sovittelutyön hyödyntämistä havaittujen väestöryhmien välisten konfliktien tapauksessa. Kuntia suositetaan sopimaan ennakkoon ”toimintatavat jännitteiden purkamiseksi ja konfliktien käsittelemiseksi ja ennaltaehkäisevästi toimivan vuorovaikutuksen rakentamiseksi” sekä ”järjestämään yhteisösovittelun palvelut yhteistyössä järjestöjen, alueellisten rikos- ja riita-asioiden sovittelutoimistojen ja muiden viranomaisten kanssa”.
Polarisaatioon aiheuttamat haasteet toimintaympäristölle ja polarisaatioon liittyvän osaamisen merkitystä on sisäisen turvallisuuden strategian lisäksi korostettu sisäisen turvallisuuden tila-raportissa, kansallisessa väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmassa sekä poliisin ennaltaestävän työn strategiassa.
Lisää: ETUSIVU – Depolarize.fi