- Eroja ja yhtäläisyyksiä kansainvälisen rauhanvälityksen ja ruohonjuuritason sovittelun välillä
Tuula Yrjölä purkaa rauhanvälityksen ajankohtaisia kysymyksiä Etyjin konfliktinestokeskuksen näkökulmasta. Työryhmässä puimme eroja ja yhtäläisyyksiä rauhanvälityksen ja rauhanrakentamisen sekä kansainvälisen tason dialogin fasilitoinnin, ja toisaalta ruohonjuuritason sovittelun välillä.
Työpajan vetäjä: Tuula Yrjölä, tuula.yrjola@osce.org,
Suurlähettiläs Tuula Yrjölä toimii Etyjin konfliktinestokeskuksen päällikkönä sekä Etyj-sihteeristön pääsihteerinä.
2. Inhimilliset tekijät sovittelussa. Filosofinen näkökulma sovitteluun.
Työpajassa käsitellään sitä, miten restoratiivisuuden kysymykset liittyvät filosofiaan. Käsittelemme myös mm. toimeenpanokyvykkyyttä, problematisointia ja argumentointia sekä miten sovittelu, liittyy terapiaan ja ajattelun ajatteluun.
Työpajan vetäjä: Mika Koskinen, mika.koskinen@novetos.fi, +358503511178
Työyhteisösovittelija, fasilitoija/coach/valmentaja, rikos ja riita-asioden sovittelija, restoratiivisten ja filosofisten käytänteiden valmentaja, MBA, FK, MKT”
3. Yhteistyötä ja hyviä käytäntöjä nuorten sovitteluissa
Helsingin sovittelutoiminnan ja Katusovittelun hyviä käytäntöjä nuorten sovitteluista sekä yhdessä tehtävästä yhteistyöstä mm. koulujen kanssa. Mutkatonta ja ammattitaitoista yhteistyötä nuoren edun ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Ennalta ehkäisyn ja seurannan merkityksen korostuminen nuorten sovittelussa.
Työpajan vetäjät: Olga Hiltunen, Audarys Ibrahim, Jessica Hakala. jessica.hakala@asemanlapset.fi, +358504394433
Olga Hiltunen, rikos- ja riita-asioiden sovittelunohjaaja, Helsingin kaupunki
Aydarus Ibrahim, rikos- ja riita-asioiden sovittelunohjaaja, Helsingin kaupunki
Jessica Hakala, sovittelija, kouluttaja, Aseman Lapset ry
4. Luovat sovinnot sovitteluissa – mitä on luovuus sovittelussa ja miten sitä edistetään (Työpaja perustuu lopputyöhöni Åbo Akademin oikeuspsykologian erikoistumisohjelmassa. Työ valmistuu marraskuussa 2023)
Työpajan vetäjä: Camilla Rauma-Sehm
OTL, Helsingin käräjäoikeuden siviiliosaston tuomari Camilla Rauma-Sehm on kokenut sovittelun ammattilainen, joka on ollut parikymmentä vuotta tuomioistuinlaitoksen palveluksessa. Rauma-Sehm toimii tuomarin tehtävänsä ohessa tuomioistuinsovittelijana sovitellen sekä lasten huoltajuuteen, asumiseen ja tapaamisoikeuteen liittyviä asioita että muita riita-asioita. Hän kouluttaa uusia sovittelijoita Tuomioistuinviraston puitteissa ja on lisäksi kansallisen, oikeusministeriön asettaman huoltoriitasovittelijoiden verkoston puheenjohtaja sekä lontoolaisen CEDR:n Platform to Business P2B -paneelin sovittelija. Viime vuosina hän on vetänyt Länsi-Uudenmaan ja Helsingin käräjäoikeuksien sovittelun kehittämisprojekteja.
5. Asumisen konfliktien tyyppiesimerkit ja niiden sovittelu
Naapuruussovittelun keskus (NSK) on luonut tyyppiesimerkkien kautta luokittelun asumiseen liittyvien konfliktien kirjosta. Kategoriat sisältävät muun muassa kantautuviin ääniin, yhteisten tilojen käyttöön sekä hallintoon ja yhteisöllisyyteen liittyviä tilanteita. Esitys pitää sisällään pohdintaa kunkin kategorian erityispiirteistä ja sovittelun kannalta oleellisista tekijöistä. Analyysissa on myös hyödynnetty NSK:n ensimmäistä pitkäaikaisseurantaa sovittelun tuloksista. Työpaja sisältää esityksen lisäksi pienryhmäkeskustelua ja yhteistä pohdintaa esityksen teemoista.
Työpajan vetäjä: Pasi Ojala, pasi.ojala@naapuruussovittelu.fi, +358451103483
Pasi Ojala on toiminut NSK:n sovittelijana ja kouluttajana vuodesta 2018. Erityisosaaminen liittyy kiinteistöyhtiöiden sovittelutyön tutkimiseen, josta hän kirjoitti pro gradunsa vuonna 2021.
6. Public policy mediation – sovittelu julkisluonteisissa prosesseissa
Public policy mediation tarkoittaa neutraalin osapuolten välittämää osapuolten intresseihin perustavaa ongelmanratkaisua julkisluonteisissa politiikka- ja strategiaprosesseissa. Tähän liittyviä lupaavia kokeiluja on toteutettu Suomessa mm. ympäristöpäätöksenteossa ja suunnittelussa viimeisten kymmenen vuoden aikana (Peltonen & Kangasoja 2022). Aiheesta keskustelemassa ovat ympäristöministeriön lainsäädäntöjohtaja Johanna Korpi sekä korkeimman hallinto-oikeuden jäsen, oikeusneuvos Mika Seppälä.
Public policy mediation työpajan kulku:
14:15 Tervetuloa työpajaan, Jonna Kangasoja, Akordi
14:20 Mitä tarkoittaa ’public policy mediation’? – esimerkkinä ympäristösovittelu Lasse Peltonen, professori, Itä-Suomen yliopisto
14:35 Miten julkisluonteisten kiistojen sovittelu soveltuu Suomeen? Mitkä ovat sen hyödyntämisen rajat ja mahdollisuudet?
Kutsutut puheenvuorot (à 15 min): Johanna Korpi, lainsäädäntöjohtaja, ympäristöministeriö ja Mika Seppälä, oikeusneuvos, korkein hallinto-oikeus
15:05 Yhteinen keskustelu
15:30 Työpajan lopetus
Työpajan vetäjät: Lasse Peltonen & Jonna Kangasoja
Yhteyshenkilö Lasse Peltonen lasse.peltonen@uef.fi, +358401920053
Hallintotieteen tohtori (HT) Lasse Peltonen (ympäristöpolitiikka) on ympäristökonfliktien hallinnan professorina Itä-Suomen yliopistossa, Historia- ja maantieteiden laitoksella. Hän on tutkinut ympäristökonflikteja ja niiden ratkaisumahdollisuuksia yli 20 vuoden ajan mm. maankäytön, yhdyskuntasuunnittelun ja luonnonvarojen käytön kysymyksissä. Peltonen johti VN-teas hanketta Suomalaisen sovittelun tila ja tulevaisuuden mahdollisuudet (2020-2022), sekä Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa hanketta Yhteistoiminnallisia ratkaisuja pirstaloituvien yhteiskuntien ongelmiin – käänne yhteishallintaan ympäristöpäätöksenteossa (2017-2022).
Tekniikan tohtori (TkT), toimitusjohtaja Jonna Kangasoja on erikoistunut julkisluonteisten ympäristöön liittyvien ongelmien ja kiistojen ratkaisuun ja kuuluu kansainväliseen kokeneiden ympäristösovitteluammattilaisten verkostoon Consensus Building Institute Global Network’iin. Jonna kouluttautui Yhdysvalloissa Harvard-MIT Public Disputes ohjelmassa (2012-2013). Kangasoja ja Peltonen perustivat voittoa tavoittelemattoman yhteiskunnallisen yrityksen Akordi Oy:n vuonna 2013.
7. Työyhteisösovittelu – Sovun johtaminen esihenkilöiden haasteena
Lisääntyvä epävarmuus, kuormitus ja ihmisten erilaisuus ovat esimerkkejä aineksista, jotka saattavat ruokkia epäsopua työyhteisössä. Toisaalta niissä piilee myös mahdollisuuksia innovointiin, perustellumpaan päätöksentekoon ja sovun johtamiseen, joko etupainotteisesti harmoniaa vahvistaen tai ristiriitojen ilmaantuessa organisaation oppimista ja yksilön psykologista turvallisuutta tukien. Tämä kuitenkin edellyttää kulttuuria, jossa tietoon, taitoon ja sovintohalukkuuteen nojaten ongelmiin tartutaan oikea-aikaisesti ja hyväntahtoisesti. Tervetuloa tähän työpajaan kartoittamaan, mitä kaikkea työelämän konflikteista ja restoratiivisesta johtamisesta tiedetään!
Työpajassa vuorottelevat lyhyet, teoreettiset tietoiskut, ryhmätyöt ja niiden purku kohti konkreettisia sovun johtamisen työkaluja.
Työpajan vetäjä: Pia Lappalainen, pia.lappalainen@aalto.fi, +358407507930
Pia Lappalainen
Doctor of Science (Tech)
M.A. (English, French, Communication, Pedagogics) Lecturer, Aalto University Senior Advisor, Aalto University Executive Education Director of Workplace Conflict Mediation Program, HY+ Docent of Workplace Conflict and Performance Management, National Defence University Docent of Performance Management and Managerial Communication, LUT University
8. Sovittelu väestösuhteiden rakentajana
Työpajassa käsitellään ja reflektoidaan sitä, millainen sovittelu rakentaa hyviä väestösuhteita. Mitä osaamista se vaatii sovittelijalta? Miksi kaikki sovittelu ei automaattisesti rakenna hyviä väestösuhteita?
Väestösuhdepolitiikka on uudehkoa toimintapolitiikkaa, jossa edistetään väestöryhmien välistä vuorovaikutusta, väestöryhmien yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua, ja tavoitellaan turvallista ja hyvää rinnakkaiseloa eri ryhmien välillä. Se liittyy yhdenvertaisuuden ja turvallisen edistämiseen.
Työryhmä järjestetään, sillä sovittelu nähdään yhtenä väestösuhdepolitiikan keinona hyvien väestösuhteiden rakentamisessa ainakin sisäisen turvallisuuden strategiaa toimeenpanevissa alueellisen ja paikallisen turvallisuussuunnittelun kansallisissa linjauksissa, viimeisimmässä rikoksentorjuntaohjelmassa, ja kunnille suunnatussa oppaassa väestösuhteiden edistämisestä.
Miten sovittelua voisi paremmin hyödyntää yhteiskuntaa polarisoivissa konflikteissa?
Työpajassa kuullaan kaksi alustusta ja keskustellaan sovittelijoiden kesken aiheesta. Työpajassa työskennellään vaihtuvissa pienryhmissä ja ideoidaan ja kerätään hyviä ideoita sovittelun edistämiseksi väestösuhdepolitiikan kentällä.
Työpajan vetäjät: Miriam Attias, Panu Artemjeff. miriam.attias@communitymediation.fi, +358440819814
Miriam Attias, hankejohtaja, depolarize.fi
Panu Artemjeff, tutkija, depolarize.fi
Panu Artemjeff, YTM, on yhdenvertaisuus- , syrjinnän vastaisen sekä väestösuhdepolitiikan asiantuntija joka valmistelee parhaillaan väitöskirjaa Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden tohtoriohjelmassa instituutioiden tunnustamisen käytännöistä. Artemjeffin tutkimuksessa pohditaan muun muassa sitä, millainen rooli eri instituutioilla on eri väestöryhmien tunnustamisen tarpeiden ja yhteiskuntaan kiinnittymisen näkökulmasta.
Miriam Attias KM, YTM on Koneen säätiön rahoittaman depolarize.fi -hankkeen johtaja, työnohjaaja ja sovittelija. Hän on kehittänyt menetelmiä ja osaamista erityisesti identiteettipohjaisten ja väestöryhmien välisten vastakkainasettelujen ja konfliktien käsittelyyn sekä hyvien väestösuhteiden rakentamisee
9. Rajat ylittävien perheasioiden ja kansainvälisten lapsikaappausten sovittelu; Kristian Rintala ja Pia Slögs
Työpajassa kerrotaan Haagin lapsikaappaussopimuksen ja Bryssel IIa-asetuksen pääpiirteistä, sekä tarkastellaan saksalaisen MiKK-järjestön (International Mediation Centre for Family Conflict and Child Abduction) (www.mikk-ev.de/en/) sovittelumallia, etenkin lapsen kuulluksi tulemisen ja lapsen edun näkökulmasta.
Mitä erityispiirteitä tulisi ottaa huomioon rajat ylittävien perheasioiden ja/tai kansainvälisten lapsikaappausten sovittelussa? Mitä riskejä näiden tapausten sovitteluun liittyy? Mitä hyötyjä sovittelulla voidaan saavuttaa, vanhempien ja/tai erityisesti lapsen näkökulmasta katsottuna?
Työpajassa kuullaan käytännön kokemuksia lapsikaappauksista, sekä niiden sovitteluista.
Työpajan vetäjät: Kristian Rintala ja Pia Slögs, kristian.rintala@adveritates.fi, +358405812389
Kristian Rintala, toimii rikos- ja riita-asioiden vapaaehtoissovittelijana (Vantaan sovittelutoimisto), työyhteisösovittelijana eri toimeksiantajille, sekä sovittelijana kansainvälisissä lapsikaappaustilanteissa ja on Suomen Sovittelufoorumi ry:n (SSF) ja Suomen YK-liitto ry:n hallituksen jäsen.
Pia Slögs, oikeustieteen kandidaatti, restoratiivisen oikeuden maisteri, johtanut rikos- ja riita-asioiden sovittelupalveluita useita vuosia, toiminut oikeusavustajana sekä tutkijana eurooppalaisessa lähisuhdeväkivallan sovittelua koskevassa hankkeessa. Toiminut Naapuruussovittelun keskuksen (SSF) päällikkönä. Toimii tällä hetkellä Suomen Sovittelufoorumin kansainvälisen ohjelman pääsihteerinä ja on Suomen Sovittelufoorumi ry:n (SSF) hallituksen jäsen.
10. Sovittelu kansalaistaitona – miten sitä tehdään ja miten siitä puhutaan?
Sovittelusta on viime vuosina puhuttu laajasti suomalaisessa yhteiskunnassa ja sovittelutaitoja on jopa ehdotettu edistettäviksi kansalaistaitoina. Mitä tämä käytännössä tarkoittaisi? Minkälaisia sovittelun ja sovinnon työkaluja sekä toimintamalleja voidaan viedä jokapäiväiseen arkeen eri yhteisöissä? Samalla kun sovittelua eri sovelluksineen edistetään, on tärkeää ottaa huomioon myös sovittelua koskeva kritiikki ja erilaiset mielikuvat, joita sovitteluun liitetään ulkopuolelta. Mistä puhumme: sovittelusta, sovinnosta, restoratiivisesta prosessista, konfliktinhallinnasta, yhteistoiminnasta vai mistä?
Työpajassa jaamme osallistujien kesken käytännön kokemuksia siitä, mikä on koettu toimivaksi ja mikä taas on aiheuttanut huolia tai haasteita. Tarkoitus on löytää myös yhdessä ideoita sovittelutaitojen edistämiseen kansalaistasolla.
Työpajan fasilitoivat Mikko Hautakangas (Sopiva ry) & Hanna Myllynen (#sovinto)
hanna-karoliina.myllynen@hdl.fi, +358503590110
Mikko Hautakangas Tampereen yliopiston journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus Cometista on ollut mukana kehittämässä ja tutkimassa sovittelujournalismin käsitettä ja menetelmiä vuodesta 2016. Hän on myös aktiivisesti mukana Sovittelujournalistien yhdistys Sopiva ry:n toiminnassa.
Hanna Myllynen, Sovinto-ohjelman (#sovinto, www.sovinto.fi) ohjemapäällikkö. #sovinnon tavoitteena on, että restoratiivinen ajattelu, konfliktinratkaisu- ja yhdessä elämisen taidot leviävät laajasti yhteiskuntaan.
Molemmat työpajan vetäjät toimivat vapaaehtoisina rikos- ja riita-asioiden sovittelijoina.
11. Suomalaisen yhteiskunnan osallistaminen valtion ja saamelaisten totuus- ja sovintoprosessiin
Saamelaisten ja valtion välinen totuus- ja sovintokomissio on jo aloittanut työnsä, kuitenkin suuri osa valtaväestöstä ei tiedä komission olemassaolosta tai sen tarpeesta. Pyrimme kokoamaan yhteen vaikuttajia ja yhteiskunnan eri kenttien toimijoita ideoimaan ja keskustelemaan yhdessä
siitä, mitä suomalaisessa yhteiskunnassa olisi hyvä tehdä ja miten totuus- ja sovintoprosessiin sisältyvää muutosta voitaisiin tukea, niin ettei vastuu yhteiskunnallisesta muutoksesta ja tervehtymisestä ole pelkästään saamelaisten harteilla.
Tässä työpajassa (hieman vaiheesta riippuen) tuodaan esille, miten ollaan edetty, mitä antia mahdollinen aiempi keskustelu on tuonut. Lisäksi työpajassa jatketaan keskustelua ja ideointia siitä, millä tavoin suomalainen yhteiskunta eri aloineen voisi osallistua, millaista muutosta valtaväestössä tarvittaisiin ja mitä asioita tulisi ottaa huomioon, jotta suomalainen yhteiskunta sitoutuisi prosessiin laajemmin. Keskustelua saapuu alustamaan totuus- ja sovintokomission komissaari Anni-Siiri Länsman sekä Inka Musta Saamelaisten oikeudet NYT -kansanliikkeestä.
Työpajan vetäjät: Anne Heinola, Anni-Siiri Länsman, Inka Musta, Antti Pentikäinen. anne.heinola@gmail.com, +358504691338
Tutkimusprofessori Antti Pentikäinen työskentelee Washingtonissa George Mason -yliopistossa sovintoprosesseja kehittävän yksikön johdossa. Hän on myös erityisasiantuntijana #sovinto-ohjelmassa ja SSF:n hallituksen jäsen. Toimi yhtenä Oulun yliopiston Giellagas-instituutin Alkuperäiskansat ja sovittelu -kurssin vastuuprofessoreista.
Anne Heinola, YTM (rauhan- ja konfliktintutkimus). Perehtynyt Dihtosis-hankkeen kanssa yhteistyönä gradussaan valtaväestön tietämättömyyteen saamelaisista, keskittyen koulutusjärjestelmään ja projektin tapoihin paikata tietokuilua.
12. Nuoret sovittelijoina
Työpajassa pohditaan ja esitellään nuorten sovitteluosaamista ja kyvykkyyttä yhdessä nuorten sovittelijoiden kanssa. Väläytetään myös lasten sovittelua eli varhaiskasvatuskentän kokemuksia MiniVersosta. Lisäksi avataan Kansallinen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tuoreita arviointituloksia erityisesti vertaissovittelutoiminnan osalta.
”Täytyy olla hellä mutta jämäkkä” (vertaissovittelija). ”Verso on koulumme tärkeimpiä asioita (vertaissovittelussa riidan osapuolena ollut oppilas). Mikä on kouluilla jo yli 20 vuoden ajan pyörinyt Verso? Millaisia tapauksia oppilaat Versossa sovittelevat ja miten se onnistuu? Miksi oppilaita koulutetaan sovittelijoiksi; ja mikä merkitys vertaisuudella on näissä sovitteluissa? Mitä sovittelussa voi oppia, ja tuleeko sovinnon teon taitoa vietyä koulusta vapaa-ajallekin? Myös päiväkodissa sovitellaan; kuinka pienenä voi alkaa omaksua sovinnon teon taitoa, ja miten se tehdään? Mitä tuumit: voiko kolme leikkiä kahdestaan?
Suomen Sovittelufoorumin VERSO-ohjelma tuo kasvatuksen ja oppimisen kentälle lapsille, oppilaille, opiskelijoille ja henkilökunnalle restoratiivisia kohtaamisen menetelmiä arjen toimintaan. Restoratiivinen lähestysmistapa vahvistaa oppimisyhteisön sovittelevaa toimintakulttuuria ja restoratiivinen sovittelu tarjoaa osallistavan tavan ratkaista riitoja ja mielipahatilanteita.
Työpajan vetäjät: Angelica Slögs & Eeva Saarinen, Suomen Sovittelufoorumi VERSO-ohjelma. eeva.saarinen@sovittelu.com, +358408490088
Angelica Slögs on kasvatuskentän sovittelun kouluttaja ja sovittelija.
Eeva Saarinen on kasvatuskentän sovittelun kouluttaja ja sovittelija.
13. Riita-asioiden sovittelu tuomioistuimissa, Asianajajaliiton sovittelussa ja sovittelutoimistoissa: yhtäläisyydet, erot ja työnjako
Työpajassa kohtaavat riita-asioiden sovittelu tuomioistuimissa, Suomen Asianajajaliiton sovittelumenettelyssä sekä sovittelutoimistoissa osana rikos- ja riita-asioiden sovittelua. Mitä teoreettisia ja metodisia yhtäläisyyksiä ja eroja näiden välillä on, mitä ne voisivat oppia toisiltaan ja millä tavalla työnjako niiden välillä toimisi parhaiten asiakkaiden ja yhteiskunnan näkökulmista?
Henna Luomaranta, Henrik Elonheimo, Lasse Tirronen ja Mari Vanhanen
14. Yhteyttä ennen sisältöä – toimeksiantokeskustelun merkitys työyhteisösovitteluprosessissa
Työpajassa keskitytään tilaajan ja sovittelijan välisen suhteen luomiseen.
Ensimmäinen tapaaminen tilaajan kanssa on toimeksiantokeskustelu. Tämä keskustelu on hyvin merkityksellinen koko sovitteluprosessin onnistumisen kannalta. Työpajassa tutkitaan yhdessä toimeksiantokeskustelun merkitystä, vaikutusta ja sisältöä.
Työpajassa työskennellään osallistavasti käyttäen restoratiivisia menetelmiä piirityöskentelynä. Työpajan vetäjät toimivat fasilitaattoreina mahdollistaen yhteisen dialogin syntymisen.
Osallistujat voivat odottaa erilaisten näkökulmien kuulemista, peilaamista ja omien ajatusten rikastumista.
Työpajan vetäjät: Ulla Sara-aho, Jonna Linnanahde, Harri Väisänen. ulla@sovustamo.fi, +358407295273
Ulla Sara-aho
Sovulla Oy
Sovustamo(R)
Sovittelun saralla Ulla Sara-aho on toiminut vuodesta 2008 lähtien sovittelun edistäjänä, kouluttajana, kehittäjänä sekä sovittelijana. Hän on tehnyt työtä työyhteisöjen, työryhmien ja tiimien kanssa sekä organisaation johtajien kanssa yli kaksi vuosikymmentä toimien myös itse johtajana eri kokoisissa työyhteisöissä. Hän on toiminut työpajojen vetäjänä useissa kansallisissa ja kansainvälisissä restoratiivisen sovittelun konferensseissa.
Jonna Linnanahde
Kohtaamisen korjaamo
Sovustamo(R)
Jonna Linnanahde on toiminut sovittelun kouluttajana, kehittäjänä ja vaikuttajana, mutta ennen kaikkea itse sovittelijana 2010-luvun alkupuolelta asti. Hän on toiminut johtamis- ja esihenkilötehtävissä sovittelun kehittämishankkeessa Suomen Sovittelufoorumi ry:ssä sekä johtotehtävissä muilla aloilla. Hän on toiminut sovittelijana ja valmentajana laaja-alaisesti yksilöiden, ryhmien ja työyhteisöjen kanssa julkisella ja yksityisellä sektorilla.
Harri Väisänen, Oy Sovittelutoimisto TySo Ab
Rikos- ja riita-asioiden sovittelija Harri Väisänen on toiminut sovittelijana, sovittelun kouluttajana ja kehittäjänä viimeisen 16 vuoden ajan. Hän on toiminut työpajojen vetäjänä useissa kansallisissa ja kansainvälisissä restoratiivisen sovittelun konferensseissa. Hänen laaja-alainen työelämäkokemuksensa löytyy kasvatus-, opetus- ja liike-elämän aloilta. Hän on toiminut tiimien jäsenenä ja esimiehenä.