Työpajat

Torstai 4.2.2021 13.30-16.00

1. Sovittelu verkossa: Millä tavalla sovittelussa on vastattu pandemian asettamaan haasteeseen? Henrik Elonheimo ja Ilona Rimpilä, THL, Camilla Marucco, Sanja Sillanpää ja Teppo Mattsson, SSF

COVID-19 asetti THL:n järjestämisvastuun alaisina toimivat rikos- ja riita-asioiden sovittelutoimistot uudenlaisen haasteen eteen: millä tavalla voidaan turvata palvelujen tarjoaminen sekä sovittelijoiden että asiakkaiden turvallisuudesta huolehtien? Sovittelussa jo ennestään käytössä olleen etäyhteyssovittelun rinnalle tuotiin keväällä 2020 täysverinen online-sovittelu, johon kaikki voivat osallistua omilla päätelaitteillaan. THL on kerännyt online-sovittelusta kokemuksia, joita työpajassa esitellään.

Suomen sovittelufoorumi ry käynnisti puolestaan STEA:n COVID-19-rahoituksella Sovittelu verkossa -hankkeen, joka on tarjonnut neuvontaa, palveluohjausta ja sovittelua erityisesti perheiden ja lähiyhteisöjen riidoissa (esim. koulut ja naapurustot). Hankkeessa on kehitetty verkkosovittelun menetelmiä, ja päästy hyvin joustavaan ja nopeaan palveluun.

Työpajassa esitellään uusia, verkkosovitteluun liittyviä työskentelytapoja ja kokemuksia verkkosovittelusta ja pohditaan sen etuja, haasteita, soveltuvuutta erilaisiin konflikteihin ja kehittämismahdollisuuksia. Osallistujien toivotaan aktiivisesti jakavan kokemuksiaan ja ajatuksiaan verkkosovittelusta.

Teppo Mattsson, VTM (sosiaalipsykologia), FM (matematiikka), toimii sovittelijana ja sovittelun ohjaajana Suomen sovittelufoorumi ry:n Sovittelu verkossa -hankkeessa. Hän on toiminut vapaaehtoisena rikos- ja riita-asioiden sovittelijana n. 20 vuotta erityisalueenaan lähisuhdeväkivallan sovittelu ja lasten ja nuorten asioiden sovittelu. Hän on myös tutkinut lähisuhdeväkivallan sovittelun osapuolten oikeudenmukaisuus- ja vapaaehtoisuuskokemuksia.

Camilla Marucco on toiminut sovittelijana vuosina 2019-2020 (Naapuruussovittelun Keskus, SOVE -hanke). Turun Yliopiston tohtorikoulutettavana Camilla tutkii pakolaisina Suomeen tulleiden ihmisten arkielämää Turussa (Marucco 2020 http://doi.org/10.33134/njmr.327). Suomen Sovittelufoorumin hallituksen jäsenenä häntä kiinnostavat erityisesti restoratiivinen lähestymistapa, sovittelu ja valtasuhteet.

FM Ilona Rimpilä on toiminut sovitteluohjaajana ja sovittelijana rikos- ja riita-asioiden sovittelupalveluissa. Tällä hetkellä hän työskentelee sovittelun erityisasiantuntijana THL:ssä. Aikuisen oppimiseen ja ohjaustyön pedagogiikkaan perehtynyt Ilona keskittyy työssään erityisesti rikos- ja riita-asioiden sovittelupalveluiden kehittämiseen.

Henrik Elonheimo, OTT, kriminologian ja restoratiivisen oikeuden dosentti, työskentelee kehittämispäällikkönä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL). Tehtävässään Elonheimo kehittää ja koordinoi rikosten ja riitojen sovittelua Suomessa. Sovittelun lisäksi hän on tutkinut erityisesti nuorisorikollisuutta.

2. Mitä suomalaiset sovittelijat voivat oppia kansainvälisistä totuus- ja sovintoprosesseista, Sovintohanke / Antti Pentikäinen
• oppeja kansainvälisistä prosesseista – onnistuneen prosessin edellytykset, esteet ja mahdollisuudet prosessin etenemiselle ja sovintoon pääsemiselle, miten sovinnon pysyminen varmistetaan
• yhteistä keskustelua ja työskentelyä 

Tutkimusprofessori Antti Pentikäinen työskentelee Washingtonissa George Mason -yliopistossa sovintoprosesseja kehittävän yksikön johdossa. Hän on myös erityisasiantuntijana #sovinto-ohjelmassa ja SSF:n hallituksen jäsen.

3. Suomalaisen sovittelun kehitysnäkymät (Vaula Haavisto & Lasse Peltonen)

Työpajassa rakennetaan yhteistä kuvaa suomalaisen sovittelukentän kehityksestä ja mahdollisuuksista. Työskentely toteutetaan osallistujien yhteistyössä tekemän SWOT -analyysin muodossa, jossa puntaroidaan suomalaisten sovittelukäytäntöjen heikkouksia, vahvuuksia, uhkia ja mahdollisuuksia. SWOT-analyysin tulokset luovat pohjaa yhteiselle reflektiolle ja keskustelulle suomalaisen sovittelun kehitysnäkymistä. Työryhmään toivotetaan tervetulleeksi osallistujia kaikilta sovittelun eri osa-alueilta. Työpajan järjestää Suomalaisen sovittelun tila ja mahdollisuudet -tutkimushanke (SUSTIMA, VN TEAS) https://uefconnect.uef.fi/tutkimusryhma/suomalaisen-sovittelun-tila-ja-mahdollisuudet-sustima-2020-2021/

Projektitutkija, FT Vaula Haavisto työskentelee parhaillaan suomalaisen sovittelun tilaa ja kehittämismahdollisuuksia selvittävässä SUSTIMA-hankkeessa Itä-Suomen yliopistossa. Hänellä on myös pitkä kokemus perheasioiden sovittelun tutkimisesta, kehittämisestä ja kouluttamisesta.

Lasse Peltonen (HT, ympäristöpolitiikka) toimii ympäristökonfliktien hallinnan professorina Itä-Suomen yliopistossa. Hänen tutkimus- ja opetustyönsä liittyy ympäristö- ja luonnonvarakiistoihin ja niiden yhteistoiminnallisiin ratkaisumahdollisuuksiin. Hän johtaa käynnissä olevaa VN TEAS -rahoitteista Suomalaisen sovittelu tila ja mahdollisuudet (SUSTIMA)- tutkimushanketta.

4. Sovittelu, valta ja väestösuhteet, Miriam Attias

Identiteetit, konfliktit ja sovittelu ovat avaimia toimivien väestösuhteiden rakentamiseen. Sovittelussa puhutaan usein siitä, että korjaavan keskustelun tavoitteena on valtasuhteen tasapainottaminen. Mitä se tarkoittaa ihan käytännössä? Mitä sovittelijan täytyy asiassa nähdä? Mitä eri asioita valta ihan käytännössä on, miltä se tuntuu ja näyttää eri osapuolista? Ja mistä tietää, että onnistuu valtasuhteen tasapainottamisessa? Työpajassa käydään läpi valtatyyppejä väestöryhmien välisten ja identiteettikonfliktien näkökulmasta ja keskustellaan siitä, millaisia kokemuksia sovittelijoilla asiasta on. Työpaja on osa Koneen säätiön tukemaa depolarize.fi-työtä. Max 12 osallistujaa.

Miriam Attias on työyhteisö- ja naapuruussovittelija, jonka työ on viime vuosina keskittynyt väestöryhmien välisten vastakkainasettelujen ja identiteettiin ja erilaisuuteen liittyvien konfliktien käsittelyyn. Hän johtaa Koneen säätiön tukemaa depolarize.fi-hanketta ja toimii sovittelijana, kouluttajana ja työnohjaajana. Häneltä ilmestyi v. 2020 kaksi teosta: Me ja ne – välineitä vastakkainasettelujen aikaan, toimitettu yhdessä Jonna Kangasojan kanssa (Intokustannus) & Identiteetit, konfliktit ja sovittelu (THL Tietokirjat).

5. Sovittelu osana juristin työkalupakkia, Lasse Tirronen
Yhä suurempi osuus riita-asioista ratkaistaan oikeudenkäynnin sijaan sovittelussa. Työpajassa käsitellään sovittelumenettelyjen merkitystä asianajajan työssä ja toisaalta asianajajien merkitystä sovittelun edistämisessä. Mitä sovittelu tarkoittaa asianajan käytännön työn kannalta? Miten asianajan rooli sovittelussa poikkeaa roolista oikeudenkäynnissä? Mitä etua sovittelulla on asiakkaan ja toisaalta asianajajien kannalta? Miten sovittelussa ratkaistavien asioiden määrää voitaisiin edelleen lisätä?

Asianajaja, varatuomari Lasse Tirronen on yritysten- ja yksityishenkilöiden välisiin riita-asioihin keskittynyt asianajaja. Hän on CEDR:n (www.cedr.com) akkreditoima sovittelija ja Suomen Asianajajaliiton sovitteluvaliokunnan jäsen. Hän toimii kouluttajana mm. asianajajien ja käräjätuomarien sovittelukoulutuksessa.

6. Restoratiivisen kulttuurin ja käytäntöjen lisääminen rikosseuraamusalalla, Arja Konttila & Riikka Hiitelä sekä jälkikäsittelyn kokemusasiantuntijat uhri- ja tekijäpuolelta
Työpajassa käsitellään vankilan perinteisen rangaistuskeskeisen kulttuurin muuttamista restoratiivisiin arvoihin pohjaavaksi ja restoratiivisen työotteen yhteiskunnallista merkitystä vankien kuntoutuksessa. Lisäksi kerrotaan muutamista restoratiivisista käytännöistä, joita viimeisten parin vuoden aikana on Suomen vankiloihin pyritty istuttamaan. Yhtenä keskeisenä uutena restoratiivisena menetelmänä on vakavien rikosten jälkikäsittely, jonka on todettu auttavan sekä vakavan rikoksen uhria että henkirikoksen uhrin omaista traumaattisesta kokemuksesta selviytymisessä. Lisäksi menetelmä tukee tekijää hänen kuntoutusprosessissaan ja yhteiskuntaan integroitumisessa vapautumisen jälkeen. Työpajassa kohtaamiskokemuksestaan kertovat rikoksentekijä ja henkirikoksen uhrin omainen.

Psykologian tohtori Arja Konttila on työskennellyt vakavien rikosten jälkikäsittely (ent. jälkisovittelu) -hankkeessa vuodesta 2013 lähtien, jolloin toimintaa Suomessa lähdettiin kehittämään Kriminaalihuollon tukisäätiön hallinnoimana. Nykyään hän toteuttaa tätä toimintaa Rikosseuraamuslaitoksen erikoissuunnittelijan virassa yhteistyössä Pohjois-Suomen ja Länsi-Uudenmaan sovittelutoimiston kanssa.   Arja on työskennellyt yli 20 vuotta Rikosseuraamuslaitoksessa, jossa hänen päätehtävänä on nykyään kehittää sovittelevaa, restoratiivista kulttuuria ja käytäntöjä.  Arja Konttila on osallistunut etenkin väkivaltatyön tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Riikka Hiitelä työskentelee Länsi-Uudenmaan sovittelutoimistossa sovitteluohjaajana ja varajohtajana. Hän on työskennellyt rikossovittelun parissa kahdeksan vuoden ajan eri tehtävissä: sovittelijana, sovitteluohjaajana, kouluttajana sekä kehittämis- ja esimiestehtävissä. Hänen ydinosaamisaluettaan ovat restoratiivinen oikeus ja erityisesti rikossovittelu. Vakavien rikosten jälkikäsittelytoiminnassa hän on ollut mukana vuodesta 2017.

Perjantai 5.2.2021 10.30-13.00

1. Conferencing: Nuorten laajennettu sovittelu, Henrik Elonheimo (THL) ja Heikki Turkka (Aseman Lapset ry)
Suomalainen rikossovittelu nojaa ns. Victim-Offender-Mediation -perinteeseen, jossa sovitteluun osallistuvat sovittelijoiden, tekijän ja uhrin lisäksi korkeintaan vanhemmat. Monissa muissa maissa taas on käytössä laajempi restoratiivinen menettely, joka on lähempänä restoratiivisen oikeuden kantamuotoa Family Group Conferencing. On syytä tarkastella mahdollisuuksia kehittää suomalaistakin sovittelua conferencing-menettelyn suuntaan. Tällaisen laajennetun sovittelun avulla voitaisiin tarjota sovittelun osapuolille laajempaa tukea ja kontrollia. Työpajassa käsitellään THL:n käynnistämää conferencing-kehittämistyötä ja millaisia mahdollisuuksia ja esteitä laajennettu sovittelu pitää sisällään.

Henrik Elonheimo, OTT, kriminologian ja restoratiivisen oikeuden dosentti, työskentelee kehittämispäällikkönä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL). Tehtävässään Elonheimo kehittää ja koordinoi rikosten ja riitojen sovittelua Suomessa. Sovittelun lisäksi hän on tutkinut erityisesti nuorisorikollisuutta.

2. Dialogi ja neuvottelu sovittelussa. Miten ne eroavat ja mitä edellyttävät sovittelijalta? Antti Heikinheimo ja Seppo Mäki
Onnistunut sovittelu edellyttää osapuolten välisen kommunikaation laadullista parantamista. Keskustelua, jossa dialogisuus/restoratiivisuus toteutuvat. Tämän lisäksi sovittelussa tavoiteltava, laadukas sovintosopimus edellyttää laadukasta neuvottelua. Millaista on sovittelun laadukas dialogi ja neuvottelu? Mikä on sovittelijan rooli ja merkitys niiden synnyttämisessä ja ylläpitämisessä?

Antti Heikinheimo on yksityinen sovittelija (www.sovittelijat.fi)  ja sovitteluihin keskittyvä käräjätuomari Helsingin käräjäoikeudessa. Hänellä on yli 200:n sovittelun kokemus sovitteluista yksityisissä kaupallisissa sekä käräjäoikeuden laajoissa riita-asioissa. Ennen sovittelijan uraansa Antti toimi 35 vuotta riidanratkaisuun erikoistuneena asianajajana. 

Seppo Mäki Vidi Oy.stä on erittäin kokenut kouluttajan, valmentaja ja työyhteisösovittelija. Seppo toimii SSF.n hallituksessa asiantuntijana.

3. Lähellä, mutta kaukana – naapuruussovittelun erityispiirteitä, Pia Slögs ja Kethlin Lörincz; Naapuruussovittelun keskus / SSF
Naapuruusriitojen erityispiirteitä ovat turvallisuustunteen heikkeneminen, ahdistus omassa kodissa ja pelko kohdata naapuria. Naapuruusriidat ovat astetta monimutkaisempia sovittelun muotoja, sillä niihin liittyy tulehtunut ihmissuhde, josta ei niin vain pääse eroon. Sovittelija pystyy erilaisin menetelmin ja tekniikoin edesauttamaan osapuolten vapautumista tilanteesta. Työryhmässä käsitellään näitä menetelmiä esimerkein, joita voi soveltaa kaikissa eri sovittelun muodoissa.

Pia Slögs, oikeustieteiden kandidaatti, restoratiivisen oikeuden maisteri, johtanut rikos- ja riita-asioiden sovittelupalveluita useita vuosia, toiminut oikeusavustajana mm. perheväkivalta tapauksissa ja toiminut tutkijana eurooppalaisessa lähisuhdeväkivallan ehkäisyhankkeessa. Sovitellut mm. työyhteisöriitoja yrittäjänä ja toimii tällä hetkellä Naapuruussovittelun keskuksen (SSF) päällikkönä.

Kethlin Lörincz (LL.M.) on toiminut Naapuruussovittelun keskuksen sovittelijana ja kouluttajana vuodesta 2019 lähtien. Hän on myös sovitellut rikos- ja riita-asioita 10 vuoden ajan. Ennen nykyistä työtään, Kethlin on työskennellyt yritysjuridiikan parissa sekä kriisinhallintatehtävissä Lähi-idässä ja Balkanilla.

4. Ikääntyneet sovittelussa, Kaijus Ervasti Helsingin yliopisto ja Anna Mäki-Petäjä-Leinonen Itä-Suomen yliopisto
Miten vanhuus vaikuttaa oikeudensaantiin, sovitteluosallisuuteen, kyvykkyyteen, edellytyksiin ja mitä tulee ottaa huomioon. Kokemuksia ja näkemyksiä.

Hyvinvointioikeuden instituutin johtaja, dosentti Anna Mäki-Petäjä-Leinonen on yksi Suomen johtavista vanhuusoikeuden tutkijoista. Hän on kirjoittanut useita yksityis- ja julkisoikeudellisia tutkimuksia ikääntyvien ihmisten oikeusturvan toteutumisesta sekä opettanut vanhuusoikeutta.

Helsingin yliopiston dosentti, OTT Kaijus Ervasti on yksi Pohjoismaiden johtavista sovittelututkijoista. Hän on kirjoittanut useita tutkimuksia ja oppaita sovittelusta sekä kouluttanut sovittelijoita lähes kaksikymmentävuotta.

5. Luonnonvaroihin ja maankäyttöön liittyvien ristiriitojen ratkaiseminen, Jonna Kangasoja, Emma Luoma, Lasse Peltonen
Luonnonvaroihin ja maankäyttöön liittyvät ristiriidat ovat kompleksisia kiistoja, joissa on paljon osapuolia, sekä historiallinen, hallinnollinen ja poliittinen konteksti. Työpajassa vastataan seuraaviin kysymyksiin:
• Mitä on ympäristösovittelu?
• Millaisia neutraalin osapuolen välittämä vaiheistettuja neuvottelu- ja sovitteluprosesseja Suomessa on tähän mennessä toteutettu?
• Mikä on sovittelijan tai neutraalin osapuolen rooli näissä prosesseissa?
• Millaisen teoria- ja tutkimuspohjan varaan monenvälisten julkisten kiistojen ratkaisu ja siihen liittyvä ammattikäytäntö on rakennettu? Millaista tutkimusta aiheesta on saatavilla?
• Missä alaa voi opiskella?

Lasse Peltonen (HT, ympäristöpolitiikka) toimii ympäristökonfliktien hallinnan professorina Itä-Suomen yliopistossa. Hänen tutkimus- ja opetustyönsä liittyy ympäristö- ja luonnonvarakiistoihin ja niiden yhteistoiminnallisiin ratkaisumahdollisuuksiin. Hän johtaa käynnissä olevaa VN TEAS -rahoitteista Suomalaisen sovittelu tila ja mahdollisuudet (SUSTIMA)- tutkimushanketta.

6. Konflikti – kiusaaminen – koulukiusaaminen? Restoratiivisen kohtaamisen taito sovittelijan työvälineenä ja yhteisön eheyttäjänä, Maija Gellin / SSF
Restoratiivinen lähestymistapa pohjaa restoratiivisen oikeuden arvopohjaan ja käytäntöihin. Tässä työpajassa tarkastellaan väitöstutkimukseni tulosten pohjalta restoratiivisen kohtaamisen elementtejä. Miten konflikti, koettu kiusaaminen eri yhteisöissä tai vaikkapa koulukiusaaminen ymmärretään restoratiivisen lähestymistavan näkökulmasta? Miten sovittelija voi reflektoida oman työnsä restoratiivisuutta? Miten restoratiivisen kohtaamisen taito vahvistaa sovittelijan osaamista ja rakentaa yhteisön hyvinvointia? Työpajassa pohdimme näitä kysymyksiä väitöstutkimukseni havaintojen sekä yksilö- ja pienryhmätyöskentelyn herättämien ajatusten ja näkemysten pohjalta yhdessä keskustellen. Työpajassa vierailevat myös Vihdin yhteiskoulun sovittelijaoppilaat Cazu ja Netta sekä sovitteleva varhaiskasvatuksen opettaja Soile Arola.

SSF:n ohjelmajohtaja, FT, KM Maija Gellin on toiminut kouluttajana ja sovittelijana 20 vuoden aikana niin rikosasioissa kuin koulu- ja työyhteisöissäkin. Hän väitteli restoratiivisen lähestymistavan teemasta 2019. Hän on European Forum for Restorative Justice -järjestön Restorative schools -työryhmän jäsen sekä Pohjoismaisen sovittelututkijoiden yhteistyöryhmän jäsen ja kirjoittanut useita julkaisuja sovittelusta.